Katse eteen ja kantapäät alaspäin!

Heippa! Taas on tovi vierähtänyt viime postauksesta. Suurin syy tähän taitaa olla koulu, sillä oikeastaan arkipäivät menevät koulussa ja koulun jälkeen tehden koulutöitä. Mutta nyt on koeviikot ja muutkin kiireet takana ,ja pääsen taas täysillä keskittymään blogiin!

Sain pitkästä aikaa jonkun pitämään tuntia mulle ja Ponnylle. Nimittäin kaverini Ella tuli talille mukaan ,ja päätyi yllättäen pitämään meille tunnin. Mentiin aika paljon siirtymisiä. Pyrittiin niissä
siihen ,että en käytä ohjaa niin paljon vaan pyrin hidastamaan istunnalla. Ponny kuunteli ,jo alusta alkaen hyvin eikä minun lopun viimein tarvinnut paljoa istunnassa muuttaa. Kun se jo ymmärsi mitä
siltä halusin. Ponny onkin hyvin herkkä suustaan ,ja sillä onkin parempi käyttää istuntaa kuin vetää ohjasta. Koska siitä seuraa vain hirveä äkki pysäys. Joten voitte kuvitella kun vaihdoin laiskasta Suomenhevosesta herkkään lämminveriseen niin kyllä itselläkin niitä äkkipysäyksiä kertyi. Tehtiin myös askeleen pidennyksiä. Nämäkin onnistuivat ihan hyvin , toiseen suuntaan ponnyn oli vaikea keskittyä ja se viskoi vain päätään ,mutta rauhottui lopulta ja saatiin siihenkin suuntaan ihan hyviä pätkiä.

Itsellä parantamista on selkeästi istunnassa, sillä nyt ennemminkin seison jalustimilla ja olen jännittynyt kun enemmän pitäisi painottaa rentoutta. Kantapäitä ei vedetä alas vaan mun pitää
antaa niiden olla rentona. Toinen on kädet joiden pitäisi olla nyrkit pystyssä ei niin ,että näytän
pienon pimpottajalta. Näitä nyt vaan sitten reenaamaan. Otin lopuksi vielä laukat , joissa Ponny oli ihan Super! Se on kehittynyt todella paljon! En malta odottaa mitä kaikkea saadaan tän hepan kanssa
vielä aikaan! Pitäisi kyllä useammin pyytää joku katsomaan niin näkis vähän, mitä virheitä tekee ja jos vaikka sais aikaseksi mentyä valmennukseen. Täytyy pistää kyllä työn alle. Koska itse en virheitäni nää ja näin niistä helposti jää tapoja. Oma istuntani oli paljon parempi kun kävin säännöllisesti ratsastamassa jonkun silmän alla. Ella otti meistä vielä parit poseeraus kuvat.

Tervetuloa takaisin etukeno

Ellan lähdettyä kotiin mulla oli vielä edessä Söpiksen liikutus. Sen kanssa mentiin siirtymisiä ja tein paljon voltteja otettiin vielä laukat mitkä ei nyt ihan sujuneet ja Söpis tiputti sen aika useasti mutta lopulta sain pari hyvää pätkää. Nyt kun kevät on täällä niin mullakin on aikaa alkaa kunnolla reenamaan omaa istuntaani ja kehittymään näidenkin kanssa! Koska työtähän se vaatii. Eli talilla eka tallilla vika eks niin ! ;D

Todellinen luonne paljastuu

Ei oo riemulla rajaa kun on villi ja vapaa

Tänään olikin vuorossa irtohypytys päivä hepoilla. Itse en ole vielä näitä heppoja päässyt hypyttään , mutta päästiin vihdoin tekemään sekin. Täytyy sanoo , että loppujen lopuksi molemmat hyppäsi hyvin etenkin Ponnysta olin todella positiivisesti yllättynyt on sen vaan niin hieno heppa!

Meillä oli kaksi estettä kentällä. Ensin laitettiin ne puomeiksi ja alun jälkeen nostettiin noin 50cm.  Kumpaakaan ei tarvinnut patistaa eteenpäin vaan molemmat selkeästi nautti vapaudestaan.
ja täytyy tähän väliin mainita sää, joka oli ihanan lämmin ja aurinko paistoi! Itse olin varustautunut vähän kylmempää säähän joten oli vähän kuuma, mutta parempi näin päin.

Nautin kyllä varmaan yhtä paljon kuin hevoset tästä, niitä on vaan niin ihana katsoa kun ne temmeltää kentällä. Hypytettiin Ponnya ensin ja siinä välissä Söpis kerkesikin jo ottamaan tirsat ja se myös söi samalla kun makoili. Mutta olihan Söpis aika söpö.

Ratsastin Söpiksellä alku käynnit pelkällä riimulla ja riimunnarulla. Ja kyllä  tasapaino oli ensin vähän hukassa , mutta onneksi se sieltä lopulta löytyi jaSöpis kuunteli todella hyvin!

Lentävä lihapulla :D



Söpis näyttää ihan ponilta!

Tästä tuli nyt enemmän kuva postaus , mutta kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa joten jätän niiden tehtäväksi kertoa fiilikset tuosta päivästä! Mutta sen voin sanoa hauskaa oli!

Miksi Lämminverinen?

Tämä ajatus on pyörinyt ainakin omassa mielessä ja tiedän että monella on erilaisia mielipiteitä
lämminverisistä.  Tänään aijon kertoa syitä miksi kannattaa juuri ostaa tai alkaa vuokraamaan
lämminverisiä.

Suurimmat ennakkoluulot ihmisillä liittyy varmaan siihen, että miten tästä useimmiten ex-ravurista voi saada ratsun? Eihän lämminverisestä mitään hienoa kouluratsua tai esteratsua saa sen ruumiinrakenteen takia. Mutta saa siitä kuitenkin kelpo ratsun vaikka ei se hienoja
laukan vaihtoja osaisikaan. Tämän olen todennut lukiessani jo monta vuotta Kaktun ja Futuran blogia. Kuinka hieno ratsu Futurasta on tullut! ja samaan aikaan olen nähnyt miten Ponnystakin on kehittynyt kaikkensa antava hevonen.

Tämä kuvastaa hienosti lämminveristen luonnetta!

Yksi ehdottomin asia miksi kannattaa ostaa lämminverinen on sen luonne. Kaikki lämminveriset mitä itse olen tavannut ja ratsastanut ovat olleet luonteeltaan täysiä kymppejä! En sano, että kaikki ovat sillä hevosiakin löytyy moneen junaan. Mutta minun tapaamani lämminveriset ovat. Luonteeltaan yleensä myös hyvin liikennevarmoja ja helposti käsiteltäviä. Koska kyllähän ravureita aletaan käsittelemään jo pienestä pitäen. Eivätkä lämminveriset ole niin itsepäisiä kuin vaikka monet Suokit ovat. Koska lämminverisiä kuljetetaan nuoresta pitäen ja käydään raveissa on ne yleensä helposti lastattavia ja tottuneita erilaisiin paikkoihin.

Jos haluat hyvän ja vauhdikkaan maastohevosen on lämminverinen yksi hyvistä vaihtoehdoista. Sen kanssa ainakin pääse kovaa. Jos vaikka haluat lähteä kärryttelemään voi sitäkin lämminverisen kanssa
harrastaa. Kokemuksesta voin sanoa , että vaikka oisi mitä ennakkoluuloja, niin silti kannattaa ainakin mennä kokeilemaan. itse ainakin rakastuin näihin otuksiin heti.

Mutta on eri asia jos oikeasti hakee kunnon kisakäyttöön hevosta. Silloin sopiva vaihto ehto on ennemminkin puoliverinen kuin lämminverinen. Mutta puskailuun ja pieniin harjoitus kilpailuihin
on lämminverinen mainio vaihtoehto. Eikä niistä yleensä pyydetä hirveitä hintojakaan. Kaiken kaikkiaan ole sitä mieltä että lämminverisiltä löytyy suuri sydän ja paljon sisua ja suosittelen lämminveristä lämpimästi!

Tietysti kannattaa pitää se aina mielessä, että jokainen hevonen on yksilö. Joten kaikki näistä asioista

eivät välttämättä päde jokaiseen lämminveriseen! Tämä on vaan yleisellä tasolla mietittynä ja omien kokemuksien pohjalta olen tiedot kerännyt!                                                                                          

Postaushaaste: pahin tippumiseni

Luin toissa päivänä Unelmista totta blogia ja siellä oli Jalustin.netin postaushaaste pahimmasta
tippumisesta. Kiinnostuin ja päätin itsekin lähteä mukaan tähän haasteeseen , sillä onhan sitä tullut
tiputtua yhden jos toisenkin kerran.

Erityisesti mieleeni muistuu viime kesältä yksi tippuminen. Olin tosiaan siis viime heinäkuussa leirillä Star tallilla Sastamalassa. Siellä sitten meillä oli loppukisoina esteet. Itse olen enemmänkin
koulu puolen ratsastaja , mutta onhan sitä joskus tullut pieniä hypättyä, joten ei ollut noi esteet
ihan ominta alaa. Kuitenkin päätin lähteä kisaamaan ja sain ratsukseni Russponi Typyn.



    Olin jo leirin alussa ratsastanut Typyllä , joten tiesin jo vähän minkälainen se olisi. Mutta
    esteillä se olikin kunnon estetykki. Noo olin toinen lähtijä. Tervehdin ja lähdin ratsastamaan
    otin ravin mutta Typy nostikin laukan, noo päätin sitten laukata kierroksen ja rauhoittaakseni 
   Typyn takaisin raviin ja nostin sitten itse laukan ja lähdin ylittämään esteitä rata meni hyvin kunnes
    oli viimeisen esteen aika.

    Hypättiin este ihan normaalisti kunnes Typy kääntyi heti esteen jälkeen ja multa meni tasapaino.
    Suojatakseni pääni käännyin ja tipuin alaselälleni. Ensimmäinen mitä tunsin oli viiltävä kipu
    alaselässä. Pian mut yritettiin nostaa mutta jo siinä vaiheessa tunsin, että jalkani eivät kanna
    Mut laskettiin maahan makaan ja soitettiin ambulanssi.

 Pian ambulanssi tulikin ja mut siirrettiin paareille rankalaudalla, koska mulla epäiltiin, että mun selkä tai häntäluu on murtunut . En suostunut kanyyliin, joten mulle ei sitten annettu kipulääkettä.
Lopulta oltiin perillä. Jouduin odottamaan ainakin kolme tuntia ennen kuin pääsin röngteniin. Sinne
päästyäni mulle ilmoitettiin että selässä ei näkynyt murtumia ja se olikin vain revähtänyt sain kipulääkkeitä ja pääsin lepäilemään kotiin. Eli loppu hyvin kaikki hyvin!

On sitä tullut tiputtua joskus muulloinkin vähän pahemmin, viime vuonna pääsin myös ensiapuun
tikattamaan leukani, joten on sitä vuosien varrella sattunut ja tapahtunut. Tuo kuitenkin jäänyt hyvin mieleeni ambulanssi kyydistä. Täytyy varmaankin nyt koputtaa puuta ja sanoa , että nyt ei ole
vähään aikaan tullut tiputtua.

En ole kauheasti hypellyt esteitä sen jälkeen ei sen takia , että minulla olisi pelkoa mutta enemminkin
siihen ei ole ollut mahdollisuutta. Ainoana asiana mikä tippumisesta on jäänyt selän kipeytyminen aijempaa helpommin ja tottakai siitä on jäänyt pieni jännitys esteitä kohtaan ja olenkin miettinyt
että mitä se elämä olisi nyt jos selkä olisikin murtunut. muistan edelleen miten ampulansissa mietin
sitä jos se olikin viimeinen kerta kun pystyin ratsastamaan. Ainakin on oppinut arvostamaan terveyttään. ja sitä että sinne satulaan saa joka viikko nousta!

Typyn fiilikset tähän loppuun vielä.

hevosmessut 2016

Ihanat vuonohevoset!

Vihdoin täällä taas! Huomenna tosiaan vapaapäivä ja perjantaina viimeinen koe tältä koeviikolta.
 Tosiaan olin viimeviikon sunnuntaina Tampereella hevosmessuilla. Nähtiinkin pitkästä aikaa vähän kauempanakin asuvia kavereita. Meitä oli siis noin neljän hengen porukka messuilla ja hauskaa oli! Toivottavasti päästään ensivuonna molempina päivinä.

Mentiin messuille heti kun ne aukesi , eli kymmeneksi. Ensimmäisenä katsottiin näytös vuonohevosten historiasta.  Esitys oli todella hauskasti rakennettu ja sitä oli kyllä miellyttävä
katsoa. Tykkäsin erityisesti siitä valjakosta!

"mustasurma"



tämä oli todella kivan värinen!

Tämän jälkeen samaisella areenalla alkoi Lännenratsastus kilpailu, jossa siis kierrettiin tynnyreitä.Vastakkain olivat Ypäjän hevosopiston ratsastajat Suomenhevosilla ja Tampereen ratsastusseuran ratsukot. Voiton veivät tietysti sisukkaat Suomenhevoset! Tätäkin tykkäsin katsoa, sillä en ole koskaan nähnyt tätä livenä. Oli kyllä ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Sitten alkoikin jo oma suosikkini messuilta eli Marko Björsin kouluratsastus klinikka. Siinä käsiteltiin mm. Hevosen kävelyä pitkillä ohjilla , laukanvaihtoja ja itselleni ehkä tärkeimpänä
miltä ryhdikäs hevonen näyttää. Täytyy sanoa että tykkäsin todella paljon ja sain vinkkejä omaan ratsastukseeni. Kuulemma oli joidenkin mielestä tylsä, mutta itselleni ainakin todella mieluista katsottavaa. Tämän jälkeen kierreltiin expoa.

Katsottiin vielä esteratsastuskilpailut ,joiden jälkeen lähdettiin syömään ja kiertelemään lisää. Itse löysin Ponnylle tosiaan turvalta avattavan puna ruskean riimun ja itselleni hanskat. Ihan lopuksi katsottiin vielä taitoarvostelu estekisat. Tykkäsin tänäkin vuonna messuista tosi paljon. On ne aina sellainen vuoden kohokohta ainakin itselleni. Mutta toivottavasti teilläkin oli kivaa messuilla,  meillä ainakin oli. Täytyy vielä varoittaa että kuvia tulee olemaan tässä postauksessa todella paljon!

luokka 120 cm

Luokan voittaja

luokka 130 cm

Nahkahanskat 15 euroa

Turvalta avattava riimu 10 euroa ( koko full)