Ponny tuli siis melkeimpä suoraa omistajilleen ravistartista keväällä 2014. Ponny oli jo alkuun kuulemma tosi ihmis läheinen ja kuuliainen. Itse en vielä tuolloin Ponnya liikuttanut joten en tarkalleen niistä ajoista pysty kirjoittamaan. Mutta asian minkä varmaksi muistan oli Ponnyn herttainen katse. Muistan tulleeni tallille. Ponny oli kentällä tutustamassa talliin, kun kävelin sen luo katsoi se minua suoraan. Silloin jo tiesin ,että omistajat olivat löytäneet itselleen aarteen.
Ponny oli alusta alkaen tosi kuuliainen, Juoksuttessa se meni hienosti ja rauhassa. Jo silloin laukka alkoi nousta hyvin ja Ponny selkeästi nautti kaikesta mitä sen kanssa tehtiin. Kesällä 2015 alettiin käymään Ainon ja Ponnyn kanssa maastossa ja kentällä ratsastamassa. Silloin katsoin jo tämän hepan laukkaa, että ompa siinä ex-ravuriksi nyt jo hyvä laukka.
Itse aloin sitten Ponnyn kanssa tehdä töitä lokakuussa 2015. Ensiksi tehtiin lähinnä ravi ja käynti siirymisiä ja voltteja. Pikkuhiljaa alettiin luottamaan toisiimme eikä ravikaan ollut enään pelkkää kaahottamista eteenpäin. Sitten tuli ensimmäinen kerta ,kun nostin Ponnyn kanssa laukan ja tulen varmasti muistamaan sen hetken ikuisesti se onnen mikä siitä tuli. Ponny oli tosi nopea oppimaan ja kehityksen huomasi jo parissa kuukaudessa.
Kuvista näkee paremmin kehityksen ! Seuraavassa postauksessa tulee sitten Söpiksen kehitys tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti