tiistai 3. huhtikuuta 2018

Meidän kehitysaskelia puolenvuoden ajalta

Tänään pääsette näkemään mun ja Veikon kehitystä tässä puolen vuoden aikana. Samalla ajattelin myös vähän avata, miltä Veikon puoliylläpitäminen on tuntunut.  Kun aloin marraskuussa 2017 vuokraamaan Veikkoa en olisi uskonut kuinka potentiaaliseen hevoseen olenkaan törmännyt. Veikko on kirjaimmellisesti oikea timantti! Ensimmäisellä kerroilla, kun ratsastin Veikolla se oli ehkä vähän pohkeen takana, toki olin itsekin aika jännittynyt silloin. Veikolla oli myös tapana juosta pää pilvissä kuuntelematta kunnolla apuja. Silloin en myöskään saanut laukkaa edes nostettua, nyt ollaan saatu jo pari kertaa ihan hyviä pätkiä. Kun mietin meidän ensimmäistä valmennusta ja viimeisintä niin kyllä on huikea ero siinä, miten Veikkoa ratsastan ja miten meidän yhteistyö toimii.

Viime kerralta otettu     (c). Sanni

Marraskuu2017, toinen ratsastuskerta

Veikko on ihan huikea kaveri oppimaan ja monta kertaa valmentajakin on sanonut, että ollaan ihan huippu pari, enkä voisikaan olla tästä asiasta iloisempi. Veikko on ottanut ihan huikeita kehitysaskelia jo nyt vaikka paljon on vielä edessä, onhan se kuitenkin vasta viisi vuotias. Joten tällä hetkellä tärkeintä onkin, että Veikolla on hyvä tahti ja oma eteenpäin pyrkimys. Olen myös tässä puolenvuoden aikana oppinut ratsastamaan Veikkoa paremmin ja pikkuhiljaa alkaa avut löytymään ja Veikkokin alkaa selkeästi pätkittäin kuuntelemaan tosi hyvin. Välillä ollaan koettu epätoivon hetkiä, mutta aina ollaan uudelleen noustu. Valmentaja on ehdottomasti tuonut meidän treenaamiseen uusia ulottuvuuksia.

Itse olen omassa ratsastuksessa pyrkinyt parantamaan omaa istuntaani, koska siinä on selkeästi itselläni heikkoja kohtia. Valmentajan kanssa ollaankin nyt saatu sitä jo vähän paremmaksi ja Veikkokin on heti alkanut toimimaan paljon paremmin. Muutenkin meidän yhteistyö on tässä puolenvuoden aikana parantunut huimasti. Postauksen kuvat ovat sekä toiselta ratsastus kerralta, että viime kerralta, jolloin Sanni oli meitä kuvaamassa. Samalla näätte vähän miten meillä tällä hetkellä menee. Treeneissä meillä on ollut huonompia ja hyviä päiviä. Toisina päivinä Veikko on rento ja antaa pikkuhiljaa ottaa tuntumaa ja ajoittain yrittää kantaa itseänsä ihan hyvin, mitä nyt viisi vuotiaalta voi odottaa. Mutta huonoina päivinä se kiskoo päätä ylös alas, eikä rauhoitu juuri ollenkaan. Näinä päivinä oon suosiolla antanut sille pitempää ohjaa, jolloin se on alkanut rentoutumaan paremmin. Ollaan nyt kuitenkin päätetty omistajan kanssa, että viedään Veikko klinikalle raspattavaksi, niin on sitten ainakin varmuus ettei suussa ole mitään piikkejä.

Maaliskuu 2018

Marraskuu 2017

Tämän viikon treenejä en ole sen ihmeemmin suunnitellut, kun että valmentaja ratsastaa Veikon torstaina. Pääsen silloin myös itse näkemään miten se kulkee toisen ihmisen kanssa. Aina täytyy ottaa myös huomioon, että se täyttää kesäkuussa vasta kuusi vuotta, joten täytyy edetä tarpeeksi hitaasti ettei sitten tule äkillisiä takapakkeja. Muutenkin pitää treeni mahdollisimman monipuolisena. Suunnitelmissa ainakin nyt enemmän maastossa laukkailla ja harjoitella etenkin hidasta laukkaa, jolloin laukan nostaminen kentälläkin voisi olla helpompaa. Kuvista huomaa parhaiten missä asioissa ollaan kehitytty. Edelleen voisin itse istua paremmin satulassa ja Veikko enemmän polkea takajaloilla jolloin tahti olisi parempi, mutta kaikki aikanaan!

Veikon puoliylläpitäminen on ollut tähän mennessä oikein antoisaa, ja olen nauttinut ehdottomasti siitä, että olen päässyt käymään vähintään puolet viikosta tallilla ja näin ollaan päästy myös monipuolisempaan treeniin kiinni. Samalla ollaan päästy valmentautumaan kerran viikossa, joka on parantanut huomattavasti meidän yhteistyötä. Eikä ole tarvinnut maksaa, joka kerrasta kun käy talilla vaan on voinut maksaa aina ne tietyt asiat kuun alussa. En malta odottaa mitä kesä tuokaan tullessaan. Loput kuvat viime kerralta.



                                                        Kiitos kun luit postauksen!

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Meidän ekat koulvalmennukset -aiheena istunta ja biomekaniikka

Tässä kuvassa musta tuntui että oon etukenossa vaikka olinkin suorassa.

Noniin kerkesinhän tännekin tulla vähän kertomaan, miten meidän treenaaminen uudella tallilla on lähtenyt käyntiin.  Ollaan löydetty meille valmentaja, jonka silmän alla ollaan nyt kaksi kertaa käyty ja saatu todella paljon irti jo tässä vaiheessa. Ihan mahtavaa, että löydettiin kerralla hyvä valmentaja meille, ainakin siltä vahvasti näyttäisi.  Ajattelin myös teille vähän avata, mitä ollaan näissä valmennuksissa nyt lähdetty tekemään. Meidän valmentaja on siis erikoistunut istuntaan ja etenkin hevosen ja ratsastajan biomekaniikkaan. Tästä olin erityisen kiinnostunut ja oli kyllä nappivalinta meille. Voiko sitä tarpeeksi ylistääkään, sillä onhan hyvä valmentaja aika tärkeä juttu etenkin näin nuoren hevosen kanssa.

 Ensimmäisessä valmennuksessa katsottiin omaa istuntaani ja esimerkiksi korjattiin siitä pieniä virheitä.  Korjattiin kantapäitäni  keskemmälle jalustinta jolloin istunta muuttui paremmaksi, sekä nilkoille ei tullut niin paljon painetta. Koska mun nilkat ovat kipeytyneet aina ratsastuksen jälkeen, mutta valmennuksen jälkeen nilkat eivät olleet kipeät! Tämän harjoituksen avulla. Hän otti meille myös kuvia ja videoita, että näin miten esimerkiksi eri asiat vaikuttivat hevoseen ja miten oma istuntani muuttui pysähdyksessä tai käynnistä raviin siirtymisissä, tätä treenattiin enemmän myös toisella kerralla. Paljon ollaan tehty ravista käyntiin siirtymisiä ja niissä pyritty pitämään mun istunta mahdollisimman suorana, koska helposti esimerkiksi pysähdyksessä kun jarrutan niin nojaan taakse päin jolloin hevosenkin on vaikeampi pysähtyä. Toinen mitä ollaan harjoiteltu on mun kevennys ja myös sen vaikutus hevoseen. Valmentaja käski mua keventämään korkeammalle ja enemmän eteenpäin ja se kyllä tuntu heti vaikuttavan erilailla hevoseenkin, Veikko oli heti paljon tahdikkaammassa ravissa eikä näpeltänyt suullaan.

Tässä istunta, kun se oli korjattu
istunta ennen sen korjaamista

Toisella valmennus kerralla jatkettiin aika lailla siihen mihin jäätiin. Ensin lähdettiin tekemään siirtymisiä, ensin pari askelta ravia sitten käyntiin. Tässäkin harjoituksessa istunta piti koittaa pitää mahdollisimman suorana, eikä nojata taaksepäin. Ollaan myös tehty niin, että nostan sisäohjan ylös jolloin Veikko ottaisi itteään paremaan ryhtiin eikä kulkisi pelkästään lapa edelle ,koska se on ollut meille ongelmana. Paljon siis istunta lähtöistä opetusta, josta tykkään kyllä todella paljon! Toisella kerralla nostettiin kerran laukka ja se meni ihan okei. Tämä on meille kuitenkin haasteellisin asia, joten ensin katsotaan ihan perusasiat kuntoon, sillä lailla on sitten helpompi ratsastaa myös laukassa kun perusasiat on kunnossa.

Vaikka tehdäänkin paljon vielä perusasioita niin ne auttavat meitä tällä hetkellä eniten, koska juurikin niissä on ongelmia, ja niistä on hyvä aloittaa. Kaikki kuitenkin lähtee perusasioista. En malta odottaa, että päästään paremmin treenaamaan valmentajan kanssa. Veikko on nyt saanut paljon kehuja valmentajalta, joten eiköhän meistä vielä joskus kuulla! Ensi viikon torstaina valmentaja tulee ratsastamaan Veikolla ,niin nään itsekin miten se toimii.  Laitan tähän postaukseen valmentajan ottamia kuvia , ne on otettu tosin puhelimella, mutta ne havainnollistaa eniten. Kameraa ei nyt sattunut tulemaan mukaan. Täytyy ensikerralla muistaa ottaa silläkin kuvia. Mun Instagramissa meidanmatkassa_ löytyy videoita meidän valmennuksista, sinne päivittelen myös enemmän, joten kannattaa mennä seuraamaan meitä sielläkin.

Alla kuva siitä mistä ollaan lähdetty :D ainakin jotain tapahtunut.
Mitä piditte? Tekisinkö lisää postauksia meidän valmennuksista?

maanantai 22. tammikuuta 2018

minusta tuli puoliylläpitäjä!


Vitsit oon odottanut, että pääsen tännekin kertomaan tästä asiasta. Nimittäin me allekirjoitettiin eilen puoliylläpito sopimukset Veikosta ja oon niin iloinen. Oon vihdoin löytänyt juuri sellaisen hevosen johon haluan panostaa ja jonka kanssa haluan kehittyä yhdessä ratsukkona.  En maltakaan odottaa, että päästään tunneille ja kunnolla treenaamaan, sillä nyt jos koskaan se on mahdollista!

Nyt on myös todella paljon intoa ja motivaatiota myös tähän blogiinkin ja aijon myös päivittää ulkoasunkin kun kerkiän. Olen myös suunnitellut muutamia postauksia, joita voisin tänne blogin puolelle kirjoittaa. Esimerkiksi olen miettinyt, että jossain kohtaa voisin kirjoittaa minkälaista on puoliylläpitää hevosta ja mitä kaikkea siihen kuuluu. Aina saa myös tietysti ehdottaa ja toiveet otetaankin huomioon.  Ajattelin myös tehdä jonkin verran Veikon kanssa maasta käsin töitä, niin päästään myös luomaan luottamusta paremmaksi meidän välillä.

Otettiin kaverin kanssa kuvia tallilla, ja omasta mielestäni ne onnistu tosi kivasti, joten laitan niitä tämän postauksen yhteyteen. Mutta eipä mulla muuta tähän postaukseen ollut joten se olisi ensi kertaan.





.

torstai 18. tammikuuta 2018

Meidän tavoitteet vuodelle 2018


uusi vuosi on startannut, ja onkin aika kertoa meidän tavoitteista tälle vuodelle. Ollaan nyt Veikon kanssa tehty töitä noin reilu kaksi kuukautta. Pikku hiljaa alkaa löytymään oikeita nappuloita, joilla Veikkoa ratsastaa ja ravissa olen alkanut saamaan Veikon kulkemaan ilman, että pää on kokoajan pilvissä. Veikko on vasta siis viisi vuotias, joten ei siltä vielä paljon luonnollisesti voi pyytääkään.


Ennen kuin Veikko tuli nykyiselle omistajalleen se toimi lähinnä maastossa vaellus heppana. Oli siis oikeasti kulkenut maastossa possujunassa yhdessä kavereitten kanssa. Joten tietyt asiat on ollut sille vaikeita tajuta, kuten miksi kaveri lähtee tallista ilman Veikkoa. Onneksi kuitenkin Veikko on nyt alkanut tajuta, että niitä töitä tehdään myös yksin. Tämän vuoden aikana olisi siis kiva saada Veikolle enemmän rohkeutta ja uskonkin tämän asian helpottuvan, kun Veikko kasvaa ns "aikuiseksi" onhan se vielä ajoittain aika lapsi, vaikkakin todella fiksu sellainen.




Tämän lisäksi meillä on jonkin verran ollut vaikeuksia laukan nostossa kentällä, mikä on ihan ymmärrettävää. Olenhan ennen veikkoa kaksi vuotta ratsastanut lämminverisillä ex-ravureilla jotka toimii täysin eritavalla kuin Veikko. Lisäksi Veikko on vasta viisi vuotias, eikä sillä ennen kentällä ole oikein mentykään. Meidän on pitänyt jo mennäkin tunneille, mutta joko olen itse sairastellut tai sitten Veikko on tiputtanut kenkänsä. Jos tänä vuonna paremmalla onnella.

Ollaankin nyt ratsastettu enemmän pelolla, siellä pääsee myös kohottamaan kivasti kuntoa hangen ansiosta. Joten ehdottomasti yksi tavoitteista on nostaa Veikon kuntoa erilaisilla reeneillä ja itsellä onkin jo hinkua päästä tekemään kaikenlaista Veikon kanssa, varsinkin kun lähiaikoina on tapahtumassa jotain josta olen todella innoissani, mutta siitä enemmän sitten myöhemmin kun kaikki selviää!


Mitään ihmeempiä tavoitteita ei meillä Veikon kanssa tälle vuodelle ole, kuin saada yhteistyö paremmin pelaamaan ja Veikon kuntoo nousemaan. Samalla toki kehittää yhdessä molempien taitoja ja katsoa mihin meillä voisi rahkeet riittää, mutta sen näyttää oikeastaan vaan tulevaisuus. En voisikaan olla yhtään tyytyväisempi tilanteeseen, sillä olen kyllä todella kiintynyt Veikkoon, se on maailmanparas kaveri! Toivon mukaan saan myös tänä vuonna paljon postailtua meijän arjesta tänne bloginkin puolelle, vielä ei mitään erikoista ole suunniteltu, mutta eiköhän jotain erikoispostauksia ja videoitakin tänä vuonna tänne blogiinkin saada. Ehdottaa saa jos jotain tulee mieleen!

                              NÄHÄÄN SEURAAVASSA POSTAUKSESSA!  T. VEIKKO

maanantai 1. tammikuuta 2018

Epäonnen vuosi 2017


Voisin sanoa, että vuosi 2017 toi paljon en voi kuitenkaan sanoa, että kaikki olisi aina ollut niin positiivista. Vuosi 2017 oli itselleni sairastelun vuosi, josta viimeisimpänä voisin mainita syyn ,jonka takia blogikin oli hiljaiselolla. Nimittäin mulla tulehtui umpisuoli ja siitä sitten leikkaukseen, kolme päivää osastolla ja vielä kahden viikon sairasloma. Tästä kaikesta jälleen kuitenkin selvittiin ja nyt voidaankin jatkaa vuoteen 2018 paljon tarmokkaammin.



Myös hevospuolella koettiin muutoksia, sillä lopetin lämpösten vuokraamiseen ja elämääni astui uusi karvakorva Veikko. Veikon kanssa ei paljon keretty vielä tänä vuonna tekemään osittain huonojen kelien ja oman sairastelun takia. Ensivuonna yritetäänkin tehdä mahdollisimman paljon erilaisia juttuja yhdessä.

Vuoteen 2017 mahtui siis paljon hevostelua, tallin vaihdos, 2 leikkausta, kolme nukutuskertaa ja paljon sitkeyttä. Opin paljon myös itsestäni tänä vuonna. Oli myös ensimmäinen kokonainen vuosi ,kun rinnallani oli ihminen jota rakastan koko sydämmestäni. Vuodessa oli siis huonojen asioiden lisäksi myös hyviä asioita, silti olen helpottunut että vuosi vaihtuu ja voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä ja toivoa ensi vuodesta valoisampaa. Ensivuodelta odotan paljon, että päästään Veikon kanssa tekemään yhdessä asioita, toivon myös vähemmän lääkärillä ramppaamista ja muutenkin terveempää elämää. Ensivuonna minusta tulee myös ylioppilas.


Kirjoitan erikseen vielä mun ja Veikon tavoitteet vuodelle 2018, joten en sen koommin niistä tässä postauksessa puhu. Haluan kuitenkin tämän tekstin myötä kiittää kaikkia osallisia tästä vuodesta ja toivottaa oikein hyvää uutta vuotta 2018!

Kuvat on otettu pitkin tätä vuotta, joten nauttikaamme niistä vielä kerran.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Veikko treenaa

Tässä postauksessa voisin vähän kertoa ,että mitä me ollaan nyt Veikon kanssa kuukauden aikana tehty ja myös vähän mitä meinataan tulevaisuudessa tehdä.


Nyt ollaan tosiaan lähinnä menty kentällä, koska on tosiaan uusi paikka ja ei olla vielä päästy maastoja stekkaamaan. Olen kuitenkin sopinut yhden meidän tallilaisen kanssa, että hän tulee meille näyttämään maastoja niin päästä sitten maastoilemaankin.

Nyt kentällä ollaan lähinnä keskitytty siihen, että Veikko kuuntelisi mua ja päästäisiin tekemään asioita monipuolisemmin. Veikko nyt aika paljon varsinkin tänään ollut tosi huono avuille se on yrittänyt juosta niitä vain pakoon, joten varsinkin ravissa ja käynnissä keskityttiin siihen, että Veikko kuuntelee. Hirveän paljon se haluaisi puskea myös sisään päin kun ravataan, joten se tekee laukan noston käytännössä mahdottomaksi. Tämän takia meillä on ollut ongelmia laukan kanssa. Mutta onneksi ollaan saatu siihen apua joten eiköhän se siitä ,mutta pidemmittä puheitta voitaisiin mennä kuviin jotka kertoo vähän enemmän meijän menosta! Ella tosiaan oli kuvaamassa meitä ja mun
mielestä nää kuvat onnistu säästä huolimatta hyvin!




 Veikon kanssa olisi tulevaisuudessa kiva päästä treenaamaan ja tekemään
                 monipuolisesti asioita. Kuitenkin itse enemmän kouluratsastuksesta kiinnostuneena
                    enemmän sitä painottaen. Tunteja aletaan ottaan, kun saan aikaseksi semmoisia varata
                    kisakentät ehkä kaukana tulvaisuudessa, sitä en vielä tiedä. Kunhan nyt ensin laukka ja muukin rullaamaan niin se oisi jo hyvä!




                   

lauantai 2. joulukuuta 2017

Veikon kuulumisia

Ollaan Veikon kanssa nyt reilu kuukausi kuljettu yhteistä taivalta ja täytyy sanoa, että olen kyllä aivan rakastunut tähän hevoseen. Olen aina ollut tietyllä tavalla Suomenhevosihmisiä, koska ne ovat perusvarmoja hyviä hevosia. Jotenkin myös lämpösten jälkeen olen huomannut ,kuinka Suomenhevoset sopivatkin enemmän omaan tyyliini. Olenkin hyvin iloinen siitä, että löysin Veikon.


Olen kyllä huomannut, että nuoren kanssa on taas omat haasteensa. Jotenkin oli jo lämpösten kanssa tottunut siihen, että hevonen seisoo ja sen voi ilman ongelmia varustaa. Veikon kanssa se onkin sitten ihan toinen juttu. Veikko on vielä varsin sählä ennen ratsastusta koska se haluisi jo mennä, mutta ratsastuksen jälkeen kun suurimmat virrat on purettu se on jo ihan eri heppa. Mua se ei suuremmin haittaa ja olenkin jo tottunut siihen, että Veikko sähläilee omiaan. Hienosti se kuitenkin kuuntelee kun sitä kieltää ja antaa laittaa varusteet ihan moiteetta. Muita tällaisia puolia en Veikosta olekkaan huomannut. Ratsastaessa ollaan menty meidän kykyjen mukaan. Kerran ollaan käyty Kalle Nykäsen valmennuksessa ,josta oli itselleni todella suuri hyöty ja opin  paljon enemmän miten Veikkoa kuuluu ratsastaa koska se tosiaan on vasta 5-vuotias ja aika osaamaton näissä hommissa.

Ravissa ollaan Veikon kanssa saatu jo rennompaa ja vähän tahdikkaampaa menoa, mutta laukkaa en oikein itse tahdo saada muuta kun pari askelta. Ollaan kuitenkin Veikon kanssa menossa tunneille, ,että saisin sitten apua tähän asiaan ja muutenkin alettaisiin kehittymään kunnolla. Huomenna on taas Veikko päivä ja saan suurella todennäköisyydellä myös kuvaajan tallille mukaan, joten saadaan sitten tänne bloginkin puolelle uutta materiaalia.

Ainiin tärkein meinasi unohtua. Veikko tosiaan muutti perjantaina Haapaniemen tilalle. Tässä isona plussana on se, että nyt on vain vartin matka tallille! Kuvat on valitettavasti vanhoja koska en ole saanut kuvaajaa, mutta onneksi huomenna taas saadaan uusia kuvia.